*

Karo Kankus Afrikansuomalaisen ääni kuuluu...

Suomen historiaa turvapaikanhakijoille

  • Turvapaikanhakijoita viimeisellä luennolla.
    Turvapaikanhakijoita viimeisellä luennolla.
  • Viimeisellä luennolla käsiteltiin mm. EU-integraatiota.
    Viimeisellä luennolla käsiteltiin mm. EU-integraatiota.
  • Presidenttimme Sauli Niinistö.
    Presidenttimme Sauli Niinistö.
  • Varnitsan luennoitsijoita hyvin tehtyyn työhön tyytyväisinä.
    Varnitsan luennoitsijoita hyvin tehtyyn työhön tyytyväisinä.

Itä-Suomen yliopiston historianopiskelijoiden ainejärjestö Varnitsa järjesti lokakuussa Suomen historian peruskurssin turvapaikanhakijoille. Kurssia toteuttamaan lähti reilut parikymmentä varnitsalaista. Luentoja oli alun perin tarkoitus pitää neljä, ja ne sovittiin pidettäviksi 27.-30.10 Kontiolahdella Paiholan vastaanottokeskuksessa.  

1. Alkukankeuksien kautta sisällissotaan

Ensimmäinen luento oli tarkoitus pitää torstaina, mutta uusien turvapaikanhakijoiden yllättävän saapumisen vuoksi ensimmäistä luentopäivää oli aikaistettava viime hetkellä. Niinpä kurssin aloittava luento pidettiinkin jo keskiviikkona. Ensimmäisellä luennolla mukana olivat arabian ja somalin kielen tulkit. Paikalla oli lopulta parikymmentä turvapaikanhakijaa.

Ensimmäisen luennon aiheina olivat Ruotsin vallan ajan ja Venäjän vallan ajan historia, Suomen itsenäistyminen, sisällissota sekä Suomen historia maailmansotien välillä. Ensin käsiteltiin Ruotsin vallan aikaa. Kustaa Vaasan kerrottiin olleen ahne despootti, joka asutti erämaita lisätäkseen valtaansa ja verotuloja. Venäjän vallan aikaa käsittelevän osuuden aikana eräälle kysyjälle selvennettiin Suomen olleen tuolloin autonominen, ei vielä itsenäinen valtio. Esityksen päätti luonnollisesti Finlandia.

Seuraavina aiheina olivat Suomen itsenäistyminen ja sisällissota. Bobrikovin ja tämän avustajan murhasta siirryttiin sujuvasti sisällissodan käsittelyyn. Harvoin mainitaan, ettei sisällissodan jälkeen osapuolten välillä ikinä solmittu rauhansopimusta. Lopuksi käsiteltiin muun muassa kieltolakia, kiihkokansallisuuden nousua sekä poliittista tilannetta yleisemmin.

2. Kansakunnan kohtalon hetket

Toisen luennon aiheena oli Suomi toisessa maailmansodassa. Esitykset käsittelivät talvisotaa, jatkosotaa ja Lapin sotaa, sekä näiden sotien merkitystä suomalaisille. Ennakkotietojen perusteella oletimme, että tämä saattaisi olla kaikista eniten turvapaikanhakijoita kiinnostava luento. Odotukset olivat siis korkealla.

Kaikilla luennoilla kantava teema tuntui olevan ”vaikeuksien kautta voittoon”. Luennon alku viivästyi teknisten ongelmien vuoksi. Lisäksi kävi ilmi, ettei osalla paikalle saapuneista turvapaikanhakijoista ollut yhteistä kieltä tulkin kanssa. Tämänpäiväiset esitelmöijämme joutuivatkin vaihtamaan lennosta kielen tutusta ja turvallisesta suomesta englantiin. Se kuitenkin sujui paremmin kuin hyvin. Tästä erikoismaininta päivän puhujille!

Tällä kertaa esitykset herättivät ensimmäistä luentoa enemmän kysymyksiä paikalle saapuneiden vajaan kymmenen turvapaikanhakijan joukossa. Kiinnostusta herättivät muun muassa talvisodan lyhyys sekä Suomen jatkosodan aikainen yhteistyö Saksan kanssa. Lopulta englannin kieli taisi olla aika toimiva ratkaisu, jopa luennon päättänyt ”Karjala takaisin vaikka pullo kerrallaan”-vitsi toimi yllättävän hyvin englannin kautta arabiaksi käännettynä.

Viikonlopun haasteet ja suunnitelma B

Edellispäivien luennot olivat alkuvaikeuksien jälkeen sujuneet lopulta mitä mainioimmin, ja muutenkin tunnelma oli korkealla edeltävän illan kymmenen uutisten jälkimainingeissa. Huomasimme kuitenkin varsin pian, että tästä lauantaipäivästä muodostuisi tähän mennessä liki vuoden mittaisen projektimme haastavin.

Emme nimittäin olleet tulleet ajatelleeksi sitä, että viikonloppu ei kenties olisi otollisinta aikaa Suomen historiaan perehtymiselle myöskään vastaanottokeskuksessa. Paikalle ei tullut yhtään turvapaikanhakijaa. Lopulta päädyimme siihen, että yhdistimme kaksi jäljellä olevaa luentoa yhdeksi, seuraavan viikon keskiviikkona järjestettäväksi päätösluennoksi.   

3.Viimeistä kertaa Paiholassa

Viimeinen luento Paiholassa pidettiin siis keskiviikkona, viikko ensimmäisen luennon jälkeen. Tällä kertaa luennon aiheina olivat Suomi kylmän sodan aikana, Suomi Euroopan unionissa ja Euroopan integraatio, Suomen poliittinen järjestelmä, Suomen koulutusjärjestelmä sekä suomalainen urheilu. Osa tämänkertaisen luennon aiheista olikin enemmän yhteiskunnallisia kuin historiallisia. Tulkkeja ei lopulta saatu, joten luennon kielenä toimi jälleen englanti.

Ensimmäiseksi käsiteltiin kylmän sodan historiaa, ja sen jälkeen Suomea osana Euroopan unionia. Seuraavaksi selitettiin eduskunnan ja hallituksen tehtävät, sekä hallituksen ja opposition kokoonpano. Suomalainen koulutus todettiin laadukkaaksi haasteista, kuten koulutusleikkauksista, huolimatta. Urheilusta kerrottaessa ei unohdettu maan suosituimpia urheilulajeja jääkiekkoa ja jalkapalloa, mutta ei myöskään omaperäisempiä lajeja. Lopussa mainittiin muun muassa Suomelle ominaiset lajit suojalkapallo ja eukonkanto. Miltei vuoden mittainen projekti oli tullut tältä erää päätökseen. Lopuksi kysyin paikalla olleen turvapaikanhakijan mielipidettä päivän luennosta.

 

Kuka olet?

Nimeni on Dashti ja tulin Irakista. Olen ollut Suomessa vuoden ja kaksi kuukautta.

 Osaan englantia ja olen tekemisissä joidenkin suomalaisten kanssa. Olin aiemmin kuullut jotakin suomalaisesta historiasta ja suomalaisesta puolustuspolitiikasta. Kuulin ensimmäisestä Suomen historian luennosta ja kysyin lisätietoja. Sain uutta tietoa (luennolla) Euroopan Unionista, suomalaisesta koulutuksesta ja politiikasta, sekä suomalaisista urheilulajeista ja kisoista.

Mietin onko sinulla korkeampaa koulutusta, kun puhut hyvin englantia?

Dashti: Minulla on kandidaatin tutkinto geologiassa, valmistuin kolme vuotta sitten.

Sanoit jo pitäneesi luennoista, mutta luuletko hyötyväsi uusista tiedoistasi esimerkiksi työelämässä?

Dashti: Toivottavasti tiedoista on hyötyä työssä, mutta on vielä vaikea sanoa.  Toivon löytäväni jotakin tulevaisuudessa, mutta vielä pitää odottaa.

Turvapaikkapäätöstäkö?

Dashti: Joo

Toivottavasti saat haluamasi päätöksen.

Dashti: Kiitos, toivon niin.

Kiitoksia paljon.

 

Myöhemmin on tarkoitus pitää luento Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella, jossa vähintään yksi Paiholan turvapaikanhakijoista luennoisi historianopiskelijoille. Luennoilla opiskelijat saisivat esimerkiksi kuulla mitä kautta luennoitsija on tullut Suomeen, millainen hänen matkansa on ollut ja miksi matkalle on lähdetty. Tämän viimeisen luennon toteutuminen ei ole kuitenkaan vielä varmaa. Syynä tähän on muun muassa se, ettei monia vastaanottokeskuksessa asuvien hakemuksia ole vieläkään käsitelty, eivätkä oleskeluluvan saaneet asu enää keskuksessa. Toistaiseksi se on kuitenkin siinä!   

 

 

 

Pyry Saloranta & Karo Kankus


Kirjoituksen lyhyempi versio julkaistaan myös ensi viikolla ilmestyvässä Historian Opiskelijain Liiton lehdessä. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen
Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Pisteet Varnitsalle. Välillä näkee täälläkin nuorten ihmisten kirjoituksia, joissa halutaan hajoittaa ilman mitään järkeviä ratkaisuja. Sitten yllättää positiivisesti Karo joka tekee hyödyllisiä käytännön asioita ilman itsekorostusta ja temppuja.

Tällaisesta tulee hyvä mieli.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kysyn vaan, käsiteltiinkö myös Suomen merkitystä siirtomaavaltana ja kolonialistisena sortajavaltiona turvapaikanhakijoiden kotimaiden kannalta ?

P.S. Vapaussodan ( sisällissodan, punakapinan, torpparikapinan, kapinan, veljessodan , vuoden 1918 sodan jne. ) jälkeinen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen rauha solmittiin Tartossa vuonna 1920.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Kolonialismin vaikutusta suomalaisten näkemyksiin Aasian ja Afrikan asukkaista ei luennoilla käsitelty, eikä mitään muutakaan kolonialismiin tai postkolonialismiin liittyvää. Ei ainakaan niillä kahdella luentokerralla joilla itse olin.

Milloinkaan vuoden 1918 tapahtumien jälkeen ei rauhaa ole solmittu punaisten ja valkoisten välillä. Siitä tässä oli kysymys.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Rauha solmitaan kahden valtion välisten sotien päätteeksi, sisällissotien päätteeksi vain poikkeustapauksessa. Silloin sovitaan yleensä vain taistelujen lopettamisen ehdoista. Punaisten johtajat olivat paenneet Pietariin ja joukot antautuneet tai paenneet Venäjälle, joten Suomessa ei oikeastaan ollut sen enempää sovittavaa kuin toista sopijapuoltakaan. Suhteet Neuvosto-Venäjään sitten järjestettiin Tarton rauhassa 14.10.1920.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #5

No, punaisten ja valkoisten välillä ei joka tapauksessa ole solmittu rauhaa virallisesti. Tarton rauhakin on solmittu Neuvosto-Venäjän kanssa. Mahdollisesti asia haluttiin mainita, koska luokkasota jakaa edelleen mielipiteitä puoleen ja toiseen. Vaikka siitäkin on pian kulunut jo sata vuotta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #7

Kyllä taidat antaa ylisuuren merkityksen luokkasodalle ja sen vaikutukselle enää nykyään.

Historian opiskelijoiden toiminta ansaitsee kiitoksen. Joskus varmaan aivan kantasuomalaisillekin tekisi hyvä kerrata Suomen historiaa. En myöskään ymmärrä hankkeita historian ja yhteiskuntaopin opetuksen vähentämisestä.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #8

Kenties annankin. Ei se vaikutus kuitenkaan olematon ole. Tässäkin keskustelussa kevään 1918 tapahtumat on jo nimetty vapaussodasta luokkasodaksi, ja melkein kaikeksi siltä väliltä. Vain vallankumous puuttui listasta.

Kiitos kiitoksista. Jos puhut Sanni Grahn-Laaksosen ajamasta lukiokokeilusta, niin olen samaa mieltä sen järjettömyydestä. Historianopetusta kaivataan näinä aikoina, kun jo kadonneina pidetyt aatteet ovat uudessa nousussa.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #7

Ei ollut mitään "luokkasotaa" vaan sisällissota tai kansalaissota.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen Vastaus kommenttiin #10

Heikki Ylikankaan määrittely on mielestäni paras kuvaamaan vuoden 1918 sisällisssotaa.
Se oli Vapaussota niille pohjalaismiehille, jotka tammikuussa 1918 lähtivät riisumaan venäläissotilaita aseista. Se oli vapaussota myös niille torppareille, jotka odottivat saavansa itselleen parempaa tulevaisuutta kansannousun avulla. Sota oli kapinaa porvarilliselle senaatille ja sen kannattajille. Pohjalaismiehet oivalsivat tukahduttavansa kapinaa viimeistään Tampereen porteilla. Sota oli luokkasotaa Pietarissa marinoiduille bolsevikeille. Sisällissotaa se oli niille, jotka tarkkailivat ulkopuolisina ymmärtämättä erilaisia pyrkimyksiä ja jännitteitä.
1918 sota on kuutio, jossa kaikissa tahkoissa on erilainen kyltti.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #7

Karo Kankus,

Historiatulkintasi mukaan punaiset ja valkoiset ovat edelleen sodassa keskenään täällä Suomessa.

Osaat varmaankin tarkemmin kertoa, ketkä muodostavat Suomessa nykyisin "punaiset ja valkoiset" eli käynnissä olevan sodan osapuolet ?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #15

Kuka tässä on puhunut mitään minun tulkinnoistani? En minä ole ollut noita luentoja pitämässä, vaan avustamassa siinä sivussa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #17

Kommenttisi #7 puhuu puolestaan.

Aikamoista soopaa on syötetty turvapaikanhakijoille. Osa heistä varmaan menetti yöunensa kuultuaan Suomessa käytävän edelleen sisällissotaa.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #18

Luotan muiden opiskelijoiden kykyihin tehdä historiasta oikeanlaisia tulkintoja. Sinunkaan tuskin tarvitsee huolehtia turvapaikanhakijoiden yöunista.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #20

Itse luotan enemmän historian professoreihin ja heidän tutkimuksiinsa kuin opiskelijoiden näkemyksiin.

Sodan julmuuksien keskeltä paenneille turvapaikanhakijoille ei tulisi antaa pienintäkään syytä kuvitteluun, että he ovat saapuneet maahan, jossa sisällissodan osapuolet eivät toistaiseksi vielä ole tehneet rauhaa keskenään.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #23

Niihin kannattaakin luottaa, vaikkakaan en tiennyt sinun olevan historioitsija?

Luentodialle kirjoitettu lause ei harhauta ketään Paiholan asukkaista luulemaan Pohjois-Karjalan olevan sotatilassa. Heillä on sodasta enemmän kokemusta kuin todennäköisesti kummallakaan meistä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #25

Karo Kankus,

Aliarvioit pahasti posttraumaattisen stressihäiriön merkityksen sodan kokeneiden ihmisten elämään.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #26

Voin vakuuttaa ettei kukaan heistä vaikuttanut jälkeenpän erityisen järkyttyneeltä. Jos joillakin heistä onkin post-traumaattinen stressihäiriö, niin se ei johdu meidän luennoistamme.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #27

Karo Kankus,

En tiennyt sinun olevan psykiatri.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #7

Valkoisten ja punaisten välillä ei rauhansopimusta solmittu, eikä se ollut tarpeenkaan, kun valkoisilla oli niin ylivoimainen asema. Kansallista yhtenäisyyttä kuitenkin rakennettiin. Ensimmäinen ja iso askel oli torppareiden vapautus. Oikeisto eli valkoiset kuvittelivat siten sitovansa torpparit omaan maahan ja yrittämiseen maanviljelijöinä ja pientilojen isäntinä.

Hanke oli iso yhteiskunnallinen uudistus. Se loi perustan Suomen yhden mahtipuolueen, Maalaisliiton eli nykyisen Keskustan, synnylle. Sosialistit sosialidemokraattien johdolla säilyttivät silti vahvan aseman. Se oli pohjana Suomen historiaan vahvasti vaikuttaneelle punamultayhteistyölle.

Ehkäpä tärkein rauhansopmus oli tammikuun kihlaus talvisodan varjossa. Siinä työnantajapuoli tunnusti Ammattiliittojen Kekusjärjestön olemassaolon ja merkityksen. Sopimus yhdisti kansaa sen kohtalon hetkelle. Syntyi talvisodan ihme. Myös kommunistit puolustivat isänmaataan siinä kuin muutkin.

Sotien jälkeen syntyi aseveliakseli. Lähinnä se tarkoitti sosialidemokraattien ja kokoomuslaisten, mutta myös maalaisliittolaisten yhteistyötä. Rauhansopimuksesta ei edes puhuttu, mutta yhteiskuntaa uudistettiin yhteistyöllä. Aseveliakselia ei enää ole. Talvisodan henki on muisto vain, mutta juuri sitä nykyisten haasteiden aikaan kovasti tarvittaisiin.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #5

Olist voinut lisätä, että ne jotka eivät paenneet ammuttiin sääliä tuntematta tai tapettiin nälkään ja tauteihin sen aikaisilla keskityseireillä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #9

Punaista terroria seurasi valkoinen terrori.

Erityisesti sisällissodat kaikissa valtioissa ovat ja ovat aina olleet tavattoman raakoja ja niissä häviön kokenut osapuoli saa aina mitä tilaa.

Suomi vuonna 1917-1918 ei ollut poikkeus. Punainen terrorihan alkoi veritöinä jo marraskuun 1917 lakoista.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #21

Siinähän se oli perussuomalaisen puolueen mainio slogan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #29

Sini Lappalainen,

Käsitykseni mukaan sinulla on hyvät yhteydet Perussuomalaiseen puolueeseen. Voit informoida yhteyksiesi kautta kyseistä tahoa, että kommentissani havaitsemasi slogan on vapaasti käytettävissä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #9

Miksi Jukka Wallin haluaisi sekoittaa asiaan disinformaatiota? Tuo yksioikoisesti esitetty väite pätee vain osittain.

Jos sota 1918 on käyty läpi faktoina alle linkitetyn Wikipedian artikkelin laajuudessa, Varnitsa on tehnyt todella suuren urakan. Jos aihe kiinnostaa aidosti, kenen tahansa kannattaa lukea se läpi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llis...

Väinö Linnan romaanin pohjalta tehty elokuva Täällä Pohjantähden alla (1968) kannattaa katsoa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_Pohjant%C3%A4hden_alla_(vuoden_1968_elokuva)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #22

No, jospa Wikipedian eri Suomen historian ja kulttuurin osaset käännettäisiin kokonaisuudessaan eri kielille ja alettaisiin tekstittämään suomalaisia elokuvia eri kielille?
Ei se maltaita maksaisi, koska se olisi suuri askel kotouttamisessa.
Ja juuri kotiouttamisesta tässä on kysymys.

Henry

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #22

"Tuo yksioikoisesti esitetty väite pätee vain osittain" Jaa mitä osin? Mitä minä oen lukenut tuosta ajasta, niin kyä se oi vielä huomattavasti raaempaa, mitä se on yipäätänsä on voinnut olla.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #30

Jos väitteesi pitäisi paikkansa ("ne jotka eivät paenneet ammuttiin sääliä tuntematta tai tapettiin nälkään ja tauteihin sen aikaisilla keskitysleireillä"), sehän tarkoittaisi, että pakenemattomien punaisten kuolleisuus muka olisi 100 %.

Haloo!

Ei sentään tarvitse valehdella jos kertoo sodan lopputuloksen punaisten kannalta totuudenmukaisesti. Mielestäni Wikipedian artikkeli onnistuu siinä hyvin.

Wikipedia:

Sekä puna- että valkokaartien vahvuus oli sodan aikana 50 000–90 000 sotilasta.

Punaisista kuoli yhteensä 27 038, heistä kaatuneina 5 199.

Teloitettu, ammuttu, murhattu, Kuollut vankileireillä, Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan, Kadonnut, Muut kuolintavat -ryhmiin luokiteltuja on siis Sotasurmat-projektin mukaan yhteensä 21 839. Väitteesi pätee vain tältä osin.

Käyttäjän amgs kuva

Minusta se, ettei Suomen historiasta opetettu mitää suomen kielen kursseilla on ollut yksi suuri miinus kielen opetuksesta. Hyvä, että nyt löytyy tahoja, jotka paikantavat aukkoja.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Sisällissodassa ei solmittu rauhansopimusta punaisten ja valkoisten välille, koska sotatilassa olivat Suomi ja Neuvosto-Venäjä. Sisällissota oli yksi osa vapaussotaa. Valkoiset edustivat laillista Suomea. Neuvosto-Venäjä tuki asein ja sotilain punaisia ja oli näin ollen sodan osapuoli. Sotatila päättyi Tarton rauhansopimukseen 1920.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Neuvosto-Venäjä ei ollut sotatilassa sillo.isen Suomen kanssa. Joten ei kannata kirjoittaa noin hölmöä tuubaa..

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tarton rauhansopimus alkaa seuraavilla sanoilla:

"Suomen Tasavallan hallitus ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan hallitus, ottaen huomioon, että Suomi vuonna 1917 on julistautunut itsenäiseksi ja että Venäjä on tunnustanut Suomen valta kunnan, Suomen Suuriruhtinaanmaan rajoissa, riippumattomaksi ja täysivaltaiseksi, ja haluten lopettaa molempien valtioiden välillä sittemmin syntyneen sodan, luoda pysyväiset rauhalliset suhteet niiden kesken sekä lopullisesti selvittää Suomen ja Venäjän aikaisemmasta valtioyhteydestä johtuneet suhteet, ovat päättäneet tehdä tätä tarkoittavan sopimuksen ja siihen valtuuttaneet".

Suosittelen historian dokumentteihin tutustumista ennen uhoavia mutta paikkansa pitämättömiä repliikkejä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tuo on Jori Kajanton tulkinta. Ei Suomi sotinut Neuvostoliittoa vastaan itsenäistymisen aikoihin. Minulle vuoden 1918 tapahtumat, jolloin Suomi jo oli itsenäinen, tarkoittavat kansalaistotaa tai sisällissotaa Suomen hallintomallista. Neuvostoliito kävi omaa sisällissotaansa, eikä tuolloin Suomea uhannut. Myöhemmin kyllä Neuvostoliitto oli kova uhka Suomen itsenäisyydelle. Siitä uhasta syntyi talvisota ja sen jälkeen jatkosota.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Ei Neuvostoliittoa ollut edes olemassa itsenäistymisen aikoihin. Silloin oli Neuvosto-Venäjä, joka käytti sitten myöhemmin nimeä Neuvostoliitto. Vuoden 1918 sodassa Suomi vapautui lopullisesti Venäjän ikeestä, sen joukot poistuivat Suomesta sotatila maiden välillä loppui ja itsenäisen maamme rajat määriteltiin.

Neuvosto-Venäjä (Lenin)yllytti punaisia sotaan, tuki ihan virallisesti punaisten joukkoja, taisteli punaisten tukena ja aseisti heitä. Venäläisiä oli vielä punaisten joukkojen johdossakin.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Afrikan historiaa afrikkalaisille.
Orjia Afrikasta ei ole ryöstetty. Orjat Afrikasta on ostettu afrikkalaisilta heimopäälliklöiltä.
Toivon siis, että me napapiiriläisetkin itsesyytöksistämme vapautuisi. Lappalaiset ainakaan eivät ole afrikkalaisia orjuuttaneet.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Toivotan jaksamista henkiselle matkallesi itsesyytöksistä vapautumiseen.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kiitos. En muuten tee henkisiä matkoja. En usko woodoohon enkä Jeesukseen.

Käyttäjän ilkkatahtinen kuva
Ilkka Tähtinen

Suomalaisia vangittiin ilmeisesti orjiksi Lähi-itään joskus Pikku- ja Isonvihan aikaan. Tätä puolta
historiasta on vähän tutkittu.

En muista nyt tähän hätään tarkempaa tutkimusta, mutta voin myöhemmin kaivaa aiheesta tietoa, jos asia kiinnostaa.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Kiitokset kaikille kehuista ja palautteesta!

Maininta siitä, ettei rauhansopimusta solmittu sisällissodan loputtua suoraan punaisten ja valkoisten välillä näyttää herättävän paljon keskustelua. En osannut odottaa sitä kirjoittaessani tekstiä. Mitä tulee Tarton rauhaan, niin sitä edelsivät myös heimosodat. Niistäkin saatettiin mainita maailmansotienvälistä Suomea käsittelevässä osiossa. Joka tapauksessa, vuoden 1920 Tarton rauhansopimuksessa toisena osapuolena on Venäjä, eikä esimerkiksi punaisten johto. Sota on kuitenkin mitä ilmeisemmin saatu päätökseen, jopa ilman rauhantekoa osapuolten välillä.

https://fi.wikisource.org/wiki/Tarton_rauhansopimus

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Sait aikaan vireän keskustelun. Ehkä tuosta rauhansopimuksesta kannattaa vielä mainita, että sosialistit Väinö Tanner ja Väinö Voionmaa olivat mukana Suomen puolella Tarton rauhanneuvotteluissa ja sopimuksen allekirjoittajia.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus Karo Kankukselta. Tuosta sisällissodan puuttuvasta rauhansopimuksesta kuitenkin sen verran, ettei sille olisi löytynyt toista sopijaosapuolta. Sisällissodan hävinneiden punaisten johto oli joko ammuttu, vankilassa tai paennut Venäjälle, eikä sillä ollut mitään mandaattia (eikä Venäjälle paenneilla punaisten johtajilla varmasti haluakaan) tehdä mitään rauhansopimuksia. Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä ja sillä määriteltiin näiden valtioiden keskinäinen raja. Huomasinkin nyt, että mainitsit tästä viimeisessä kommentissasi. Henkistä vastakkainasettelua ei sisällissodan osapuolten jälkeläisten välillä enää ole, tapahtumista on jo lähes sata vuotta.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Kiitän hyvästä ja tyhjentävästä kommentista.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kyllä vastakkainasettlua on vielä. Sitä ovat puheet Suomen vapaussodasta, vaikka ei suomalaisten keskinäisellä sotimisella heti itsenäistymisen jälkeen ollut mitään tekemistä kansallisen vapauden kanssa. Kamppailua käytiin Suomen hallintomuodosta, ei itsenäisyydestä.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Kyseessä oli vapaussota jonka osana tämä sisällissota oli. Suomi vapautui Venäjän ikeestä ja venäläiset joukot poistuivat Suomesta ja sotatila loppui maiden välillä. Sotimisella oli suuri merkitys kansallisen vapauden kannalta. Jos punaiset olisivat voittaneet olisi Suomi liitetty kiinteästi Neuvosto-Venäjän etupiiriin, ellei peräti osaksi sitä.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Yli vuosi sitten tällaisen toiveen esitin blogissani. "Pakolainen kertoo meille omat kärsimyksensä, kertokaamme omamme hänelle."

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202736-p...

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

'Mietin onko sinulla korkeampaa koulutusta, kun puhut hyvin englantia?

Dashti: Minulla on kandidaatin tutkinto geologiassa, valmistuin kolme vuotta sitten'

Olisit Karo Kankus tehnyt hänelle palveluksen ja auttaa häntä saamaan työpaikka ex - Talvivaarassa eli nykyisessä Terrafamessa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tätä kaikkea hyödyllistä tietoa Suomesta, sen historiasta ja kulttuurista voitaisiin päivittäin jakaa maahanmuuttajille heidän omalla kielellään radion välityksellä. Vain Australiassa on ymmärretty kunnolla maahanmuuttajakielisten radio- ja tv-lähetysten merkitys. Australiassa radiokielisiä on 74, luitte oikein 74.
Kirjoitin tällaisen blogin SBS:stä, maailman suurimmasta maahanmuuttajaradiosta, jollaisen merkitys on tähän mennessä ymmärretty vain Australiassa:
http://timouotila1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuu...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ruotsissa on myös melkoiset tarjonnat maahanmuuttajakielillä radiossa.

Toimituksen poiminnat